UutisetSähköjohtopalsta Vasama 2/2016 alkuperäinen kirjoitus25.02.2016 SÄHKÖJOHTO 2/2016 Hannu Luukkonen Liittosihteeri Sähköliiton edustajistovaalit 2016 Tulevana syksynä Sähköliitolle valitaan vaaleilla uusi edustajisto, joka ensimmäisessä kokouksessaan marraskuussa 18.-20.11.2016 välisenä aikana valitsee Sähköliitolle uuden hallinnon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Edustajisto valitsee ensimmäisessä vaalien jälkeen pidettävässä kokouksessaan seuraavat neljä (4) vuotta kestävälle toimikaudelle edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, liiton puheenjohtajan, liittosihteerin, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet sekä johtokuntien puheenjohtajat ja muut johtokuntien jäsenet. Sähköalojen ammattiliitto ry:n sääntöjen mukaisesti vaalitapana on suhteellinen vaalitapa ehdokaslistoilla. Vaalit koskettavat vajaata 19500 työmarkkinoiden käytössä olevaa sopimusalajäsentämme, joista jokaisella sopimusalajäsenellämme on oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa ja siksi toivonkin henkilökohtaisesti, että käytätte oikeuttanne, sillä vain vaaleihin osallistumalla voit vaikuttaa Sähköliitossa syksyllä 2016 tehtäviin valintoihin ja Sähköliiton tulevaan linjaan. Itse toimin Sähköistenalojen ammattilaiset ry vaaliliiton puheenjohtajana. Nykyisen edustajiston edustajien määrä on 75 edustajaa, syksyllä 2016 valittavassa edustajistossa edustajien määrä tulee joka tapauksessa laskemaan jonkin verran johtuen siitä syystä, että jäsenmäärät ovat laskeneet eri sopimusalojen vaalipiireissä viime vaalien jälkeen huolestuttavan paljon. Tämä jäsen aleneman pitäisi olla meidän kaikkien Sähköliittolaisten yhteinen huolen aihe, pidetään siis yhdessä huolta siitä, että omalla työpaikalla kaikki sähköisillä aloilla työskentelevät työntekijät olisivat tulevaisuudessa järjestäytyneitä Sähköliittoon. Carunan siirtohintoihin tulossa rajut korotukset maaliskuun alussa Sähkön siirtohintoihin on tulossa rajuja korotuksia eri puolille Suomea. Suomen suurin verkkoyhtiö Caruna nostaa hintoja maaliskuun alussa keskimäärin vajaan kolmanneksen nykyisistä siirtohinnoista. Kotiin saapunutta kirjettä avatessani en itsekkään tahtonut uskoa todeksi hintojen rajua korotusta, voi Caruna mitä menit tekemään. Jälkiviisaana voi todeta, että sähkön siirtoverkot ovat yhteiskunnan perusinfraa, joiden omistus olisi perusteltua pitää kotimaisissa käsissä siten, että määräysvalta säilyy kansallisesti. Energiayhtiö Fortum myi joulukuussa 2013 sähkönsiirtoliiketoimintansa Suomessa Suomi Power Networksille. Suomi Power Networks Oy:n omistajana oli konsortio, johon kuuluivat suomalaiset eläkesijoittajat Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö, joka nykyiseltä nimeltään on Elo sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure. Omistuksista valtaosa eli 80 prosenttia meni ulkomaisten sijoittajien haltuun. Nykyisen nimensä Caruna ilmoitti lehdistötiedotteella 25.3.2014, jossa se ilmoitti olevansa Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö sekä aloittavansa toimintansa nimellä Caruna. Vuonna 2014 varsinaista liiketoimintaa harjoittavan Caruna Oy:n liikevoitto oli hulppeat 50,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen sekä rahoituskulujen jälkeen Carunan tilikauden tulos oli kuitenkin 7,6 miljoonaa euroa tappiollinen. Yhteisöveroa Caruna maksoi liikevoitosta vain 1,6 prosenttia eli vähän yli 800 000 euroa. Melkoisesta liikevoitosta huolimatta Carunan tilinpäätös oli raskaasti tappiollinen, koska yhtiö harjoittaa niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, jota kutsutaan kansankielessä yleisesti lailliseksi veronkierroksi. Suomessa rekisteröity Caruna Suomi -holdingyhtiö kiertää veroja maksamalla konsernin sisäisiä lainoja useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä. Alankomainen holding-yhtiö antoi vuonna 2013 Carunalle noin miljardin euron lainan, joiden korot yhtiö pystyy vähentämään verotettavasta tulostaan. Lainassa korkotasoksi oli sovittu 8,5 prosenttia. Konsernin sisäisissä lainoissa on noudatettava niin sanottua siirtohinnoitteluperiaatetta, tämän periaatteen mukaan konsernin sisäisistä lainoista ei saa periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa. Äkkiseltään tuntuu, että 8,5 prosentin korko on selvästi yleistä markkinatasoa korkeampi. Herää kysymys, kuinka suotavaa on tällaisen toiminnan harjoittaminen, jossa liiketoiminta perustuu monopoli asemaan. Yhteiskuntasopimusneuvottelut osa viisi Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkoivat tammikuun 2016 lopussa jo viidennen kerran viimeisen vuoden aikana, keskeisenä tavoitteena on saada Suomeen lisää työtä, investointeja sekä parannuksia talouden näkymiin. Työllisyyden kasvu ja investointien lisääntyminen Suomessa olisi Suomelle suosta nousemiseksi tavoittelemisen arvoinen asia. Tärkeää olisi saada maan hallituksen esittämät pakkolait korvattua muulla ratkaisulla, jotka mahdollisesti toteutuessaan kohtelisivat kovin eriarvoisesti palkansaajia. Neuvotteluiden yhteydessä pitää myös ehdottomasti sopia paikallisen sopimisen kehittämisen päälinjat ja estää työsopimuslakiin esitetyt määräaikaisten työsuhteiden heikennykset sekä työehtosopimuksiin liittyvät heikennykset. Paikallisen sopimisen kolmikantatyöryhmästä on saatava työntekijöitä tyydyttävä ratkaisu, jotta neuvotteluissa työmarkkinasovusta olisi edes käytännössä mahdollisuutta päästä maaliin asti. Paikallisen sopimisen mahdollisuuden avaaminen ilman perälautaa järjestäytyneille ja ennen kaikkea järjestäytymättömille yrityksille saattaisi johtaa työmarkkinoilla täydelliseen sekasortoon, jossa pätisivät vain viidakon lait. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että työehtosopimuksen määräykset jäisivät mahdollisesti vain suosituksiksi ja se ei varmasti olisi kenenkään etu. Työpaikoilla voidaan nykyistenkin työehtosopimusmääräysten pohjalta sopia monista asioista, jos vain löytyy halua, tahtoa ja ennen kaikkea luottamusta sopijaosapuoliin. Etukäteen on helppo arvata, että varsinaiseksi kiveksi kengässä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nousseekin juuri paikallinen sopiminen. Alkaa vaikuttaa siltä, että maan hallitukselle uudenlaisen paikallisen sopimisen kulttuurin luominen alkaa olla jopa tärkeämpi asia kuin alkuperäinen vaatimus yksikkötyökustannusten alentamisesta.
Työttömyysasteessa oli hienoista laskua 2015 Sähköisillä aloilla työskentelevien jäseniemme työttömyysaste pysyi valitettavan korkealla tasolla myös vuonna 2015. Sähköalojen työttömyyskassan jäsenten kokonaistyöttömyysaste 2015 oli 9,3 prosenttia. Pientä parantumista oli havaittavissa ainakin työttömyysasteen alenemisen osalta, joskin pitkäaikaistyöttömien joiden enimmäisaika (500 pv) oli täyttynyt, jatkoi ikävä kyllä kasvamistaan myös vuonna 2015. |
